Energiakaivojen asennus onnistuu nopeasti ja vaivattomasti

Maalämpö on hiilineutraalina energiamuotona kasvattanut nopeasti suosiotaan uusissa rakennushankkeissa. Varsinkin isoissa kohteissa rakentamisen yhteydessä asennetaan yhä useammin tontille energiakaivot. Ensin porataan teräksiset suojaputket maaosuudelle, sitten syvempi reikä kallioon, ja sen jälkeen lämpökeräimet on helppo laskea paikalleen.

Pirkkalalaisella työmaalla on raikas aamu, kun BRAND toimitilojen työmaalla asennetaan energiakaivoa. Ensin porataan maahan yksi teräsputki, ja sitten kierretään sen jatkoksi seuraava. Kierrejatkosputket ovat SSAB:n innovaatio, joita Tibnor toimittaa asiakkaille. Kierrejatkettavat terässuojaputket tulivat saataville noin vuosi sitten. ”Otimme nämä heti kokeiluun ja olemme käyttäneet siitä asti”, kertoo Pekan Porakaivo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hoikkala.

Hoikkala kertoo, että porakaivon saa nyt kätevästi asennettua päivässä, eikä työmaalle tarvitse tuoda hitsauskalustoa. ”Onhan se selkeästi vaivattomampaa.” Perheyrityksessä työskentelevä projekti-insinööri Topias Hoikkala toteaa, että maalämpö on energiamuotona selkeästi paras, ja maalämpökaivojen kysyntä on vilkasta. ”Itse vaihdoin rakennesuunnittelijan työstä tänne pari vuotta sitten, kun yritys perustettiin, ja töitä on riittänyt koko ajan. Teräsputkien liittäminen toisiinsa kiertämällä on tuonut asentamiseen nopeutta ja varmuutta. Toki myös työturvallisuus ja työn ergonomia on parantunut.”

Teräksiset suojaputket saattavat keräimet turvallisesti kallion sisään

SSAB:n Paalutuotteet on valmistanut energiakaivojen suojaputkia jo pitkään. Aiemmin putket hitsattiin työmaalla asennuksen yhteydessä. Kun yksi kolmimetrinen putki oli porattu maahan, siihen päälle hitsattiin seuraava putki. Tuotekehityksen tuloksena on saatu käyttöön myös kierrejatkoksella oleva putki, joka tekee asentamisesta nopeampaa, helpompaa ja turvallisempaa. ”Valmistamme nyt sekä pitempään käytössä olleita hitsausviistettyjä että näitä uusia kierrejatkettavia putkia”, kertoo teknologiapäällikkö Antti Perälä SSAB:lta.

SSAB:n valmistamat energiakaivojen suojaputket markkinoi ja jakelee tytäryhtiö Tibnor. ”Meillä on maanlaajuinen myyntiverkosto sekä teräspalvelukeskukset Seinäjoella, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Suojaputkien päävarastona toimii Hyvinkää. Kykenemme hoitamaan logistiikan siten, että putket saa tarvittaessa suoraan työmaalle, eikä myöskään porausyritysten varikoille tarvitse ostaa turhan isoja eriä kerralla. Tibnor turvaa hyvän saatavuuden suojaputkille joka tilanteessa”, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Miettinen Tibnorilta.

Isoimpiin kohteisiin putket tulevat edelleen SSAB:n kautta. ”Jos on jotain erikoiskohteita, toimitamme sinne suuremman koon putkia suoraan tuotannostamme”, Perälä kertoo. ”Suojaputken tarkoitus on estää irtomaata
pääsemästä kallioreikään sekä myös suojata lämmönkeruuputkia irtomaalta”, Miettinen selventää. ”Porattavien suojaputkien määrä vaihtelee tapauskohtaisesti riippuen siitä, kuinka syvällä kallion pinta kussakin lämpökaivojen asennuskohteessa sijaitsee. Suojaputkea käytetään eristämään pintavesien ja irtoaineksen pääsy kaivoon, jolloin upotus kiinteään kallioon on parin metrin luokkaa. Aina kuitenkin porataan suojaputkea minimissään se täysi kolmimetrinen”, sanoo Tibnorin rakentamisen myynnistä vastaava myynnin kehityspäällikkö Pekka Günther.

Kun on porattu riittävän syvälle, suoja- putken sisältä ujutetaan kallioon keräysputket,
kollektorit. ”Niissä kulkee vesi-etanoliliuosta, joka sitoo maasta lämpöenergiaa. Se sitten kierrätetään lämmönvaihtimeen ja lämmönvaihtimesta lämpö siirretään patteriverkostoon ja käyttövesiverkostoon” Miettinen kuvailee.

Kierrejatkettavat RDc-suojaputket liittyvät kätevästi toisiinsa

RDc-suojaputkissa on sisäkierteellä varustettu naaras- ja ulkokierteellä varustettu koiraspuoli, jotka liittyvät kiertämällä sujuvasti toisiinsa. Hyödyn helposta kiinnittämisestä huomaa erityisesti hankalissa olosuhteissa. ”Voi olla, että joudutaan hitsaamaan talvella pakkasessa tai räntäsateessa ja joskus kalustostakin voi tippua vettä ja kuraa. Kun putket kierretään kiinni, työmaalle ei tarvita hitsaria eikä hitsauskalustoa ja paloturvallisuuskin paranee”, Günther pohtii.

Perälä kertoo, että tuotekehityksessä on löydetty varsin hyvin toimiva kierreliitos. ”Sitä naaraspäätä on vähän laajennettu, jotta siinä säilyy riittävä ainevahvuus kierteen
kohdalla. Jatkos on nyt kestävämpi kuin suoraan putkeen tehtynä.” SSAB:n toimittama hitsausviisteinen suojaputki on Miettisen mukaan edelleen myös hyvä vaihtoehto erinomaisen hitsattavuutensa takia. ”Se on tasalaatuista, lujaa putkea teräslaadussa S355J2H/S420MH ja edelleen paras hitsausjatkettava putki markkinoilla.”

Miettinen pohtii, että energiakaivojen käyttö lämmitysmuotona on tärkeä osa vihreää siirtymää ja se on myös kustannustehokas vaihtoehto. ”Kun mietitään energian hintoja ja hiilineutraaliustavoitteita, kannattaa hyödyntää uusiutuvaa lämpöenergiaa, jonka käyttökulut ovat vaatimattomat. SSAB:n tuotannossa tällä tuotteella on tietysti luonteva sija, kun yhtiöllä on muutenkin tiukat hiilineutraaliustavoitteet. Ja muutaman vuoden kuluttuahan saadaan sitten myös jo fossiilivapaasti tuotettua terästä isommalla mittakaavalla, kun SSAB:n investointi vetypelkistykseen perustuvaan rautasienituotantoon valmistuu Ruotsin Jällivaarassa. Jo nyt SSAB:lta on saatavilla rajoitetusti fossiilivapaita ZERO-teräksiä, jotka valmistetaan valokaariuunissa kierrätysteräksestä uusituvan energian avulla tuotetulla sähköllä. Myös tämä valikoima laajenee kovaa tahtia.”

Artikkeli on ilmestynyt Teräsrakenneyhdistyksen Teräsrakenne 2/2024 -julkaisussa. Julkaisun voi lukea kokonaisuudessaan osoitteesta https://issuu.com/terasrakenneyhdistys/docs/terasrakenne_sisus_2_24_200dpi?fr=sYzlhYzY2NTQxNzk